Jostain syystä oon ollu ihan alkukierrosta asti sitä mieltä, että tästä nyt tärppää. Nyt on menossa kp 46, huomenna odottelen uuden kierron alkavan, tai niin oletan erinäisten etuvarustuksen tuntemusten perusteella. (Mullon tissit kipeet joko 14 tai 3 pv ennen menkkoja, tai sitte ei ollenkaan. Nyt on ollu sen 14pv.) Mutta se, miks nyt kirjottelen, johtuu huomenna koettavan pettymyksen etukäteisestä purkamisesta. Tämä raskautumistunne on ollu nyt niin tosi voimakas, enkä ymmärrä mistä se johtuu. Näinkin kauan yritetty, ja silti joku alitajuntainen toivo hyökkää esiin kiusaamaan. Ei oo kiva. Huomenna tiputaan korkealta ja kovaa. En oo viittiny tuolle miehellekään puhua mitään, ettei sen tartte pettyä.

Mutta niin, onhan noihin pettymyksiin jo tottunutkin. Sillon yrityksen alkuvaiheilla kiusasin ittiäni ihan turhaan tekemällä aivan turhia raskaustestejä, liian aikasin ja ihan liian monta. Nykyään en viitsi, sillon vaan jos on painava syy.

Jos ne menkat ei huomenna ala, niin en ainakaan testaa. Sitten joutuu pelkäämään, että koska vessapaperissa näkyy punaista. (Näin jo painajaistakin...)

Semmonen vuodatus tänään. Kiitos.