Miksi ihmisen pitää olla niin onneton? Miksi ei voi vaan sanoa asioita ääneen, tai edes kirjoittaa ylös, että olo helpottaisi? Miksi pitää olla niin tyhmä?

Jotenkin tuntuu niin typerältä olla ahdistunut lapsettomuudesta tässä vaiheessa kiertoa. Menkat on alkamassa joskus ens viikon lopulla, mutta nyt jo ahdistun pettymyksestä, kun on taas kohta takana yksi tulokseton kierto. Kaikki tämä odottaminen, toivominen ja pettyminen olis paljon helpompaa, jos ei koko ajan oma keho muistuttais, missä vaiheessa kiertoa ollaan menossa. Asia ei pääse unohtumaan vahingossakaan liian pitkäksi aikaa.

Tällä viikolla on terveyskeskuksetkin taas avautunu kesäloman jälkeen. Pitäis varmaan soittaa ja varata aika  tutkimuksiin, mutta jotenkin ei saa aikaiseksi. Kai sitä pelkää, että löytyy jotain vakavampaakin, joka estää lasten saamisen kokonaan. Toisaalta kuitenkin vika voi olla ihan minimaalinen, johon olis helppo apu. En tiedä. Ahistaa vaan.