Reilun vuoden avioliiton kokemuksella tiedän jo omat heikot kohtani parisuhteen ylläpidossa. Suurin osa niistä on vanhemmilta perittyjä toimintamalleja, vaikka nehän on molemmat aivan täydellisiä puolisoita. Aina joskus mua ottaa päähän, kun ne ei keskustele keskenään, vaan valittavat toistensa vioista meille rakkaille tyttärille. Oon siis vakaasti päättänyt pitää oman parisuhteeni kunnossa, kun se vaan on mulle tärkeä. Toistaseksi menee hyvin, mutta miten 40 vuoden päästä? Pitkän avioliiton varmistamiseksi oon tehnyt itselleni muistilistan, jota täytyy ehkä vilkaista vähintään kerran vuodessa (hääpäivänä?) asioiden pitämiseksi kirkkaana mielessä.

1. Älä oleta, että puoliso osaa lukea ajatuksiasi. Sano ääneen, mitä haluat sen tekevän.
2. Älä odota, että puoliso tekee heti sen, mitä pyydät. Sillä voi olla joku muu juttu kesken. Vaikka oliskin vaan tietsikkapeli, se on silti kesken.
3. Jos et kuitenkaan malta odottaa, vaan teet itse sen, mitä pyysit puolisoa tekemään, älä marttyroi. Iteppä teit, olisit oottanu vähä aikaa.
4. Älä aina naputa. Kaiken voi sanoa nätimmin, ja se menee paremmin perille.
5. Älä aina väitä vastaan. Joskus voi myöntää toisen olevan oikeassa.
6. Kehu tai sano jotain kivaa vähintään kerran päivässä. Tai ainakin kerran viikossa.
7. Älä valita toisen vioista muille. Se ei auta asiaa yhtään, ja itsellekin tulee vaan huono omatunto turhasta valittamisesta (toivottavasti!).

edit. Olin unohtanut yhden tärkeimmistä:
8. Kun lupaat puolisolle tehdä jotain, tee se mieluummin tänään kuin huomenna.

Nyt kun ne on kirjattu ylös, ne ehkä pysyy paremmin mielessä. Viitonen on ehdottomasti vaikein toteuttaa, kun on perinyt änkyrägeenin kummaltakin vanhemmalta...