En muista, oonko kertonu, etten ole kovinkaan siisti ihminen. Oikeastaan on vaikea löytää ihmistä, joka olisi epäsiistimpi. Ei sillä, ettenkö viihtyisi siistissä kodissa, olen vain äärettömän huono ylläpitämään siisteyttä. Onnekseni - tai epäonnekseni - miehenikään ei ole mikään varsinainen siivousintoilija. Meidän koti on siis suurimman osan ajasta varsin kaoottinen.

Meillä on miehen kans kuitenkin eri käsitykset siitä, mikä on siistiä, mikä sotkua. Mies näkee lattialla pyörivät pölypallerot jo varsin varhain, mua ne taas ei juurikaan haittaa. Tosin kolmen karvaa tiputtavan eläimen myötä oon alkanut huomata ne jo muutaman imuroimattoman viikon myötä... Mies hoitaakin yleensä imuroinnin. Vaikka pöly ei lattialla mua liikutakaan, pöydillä ja erityisesti ikkunalaudoilla se on sietämätöntä! Miestä ei haittaa, kunhan television ruudulla ei ole niin paksua kerrosta, ettei kuva näy. Minä siis hoidan pölyjen pyyhkimisen, paitsi tv:n ruudulta. Jostakin syystä miestä ärsyttää, kun kasaan keittiön pöydälle tavaraa. Täytyyhän ne johonkin laskea, ja niitä voi kasata päällekkäin, kun ruokailuun varattu tila pienenee... Minä puolestani en kestä puhtaita pyykkejä roikkumassa telineellä kuin just ja just sen ajan, kun ne kuivuu. Mies voisi hakea puhtaat kalsarinsa olohuoneesta suoraan telineeltä vielä parinkin viikon päästä...

Mutta se, mistä me ollaan samaa mieltä, on tämä:





Keittiö on jotakuinkin tarpeeksi siisti, kun siellä mahtuu tekemään ruokaa. Kuvissa tosin se tilanne on mennyt ohi jo melkoinen tovi sitten. Mutta koska olen ahkera kotivaimo, korjasin tilanteen, eikä siihen mennyt kuin koko aamupäivä! Tässä todisteet:





Nyt voi hyvillä mielin laiskotella taas seuraavan viikon... :)